Totuuden jälkeinen aika ja henkinen kasvu


AutoTranslate

 
Objektiiviset faktat ja logiikan säännöt vaikuttavat ihmisten elämässä vähemmän kuin hyvät tarinat, jotka määrittävät ja ohjaavat elämäämme. Ihmiset soveltavat logiikan sääntöjä kuitenkin henkilökohtaisessa elämässään. Meistä tulee ajatustemme ja tapojemme vankeja. Pidämme omaa ennakoitavuuttamme ja hyvää mainetta luotettavuutena. Kaikki haluavat olla luotettavia tai ainakin antaa itsestään luotettavan kuvan. Tärkeintä tässä suhteessa on se, että pystymme osoittamaan vuosikymmenten aikaisen johdonmukaisuutemme toiminnassamme. Meidän on pitäydyttävä tarinoissa, jotka meidät on ehdollistettu uskomaan. Siis johdonmukaisuus virallisen totuuden näkökulmasta on tärkeää riippumatta siitä, kuinka valheellisia tarinat ovat.

Kun olin varhaisessa teini-iässä vanhin veljeni antoi minulle eräänä jouluna lahjaksi Erich Fromm’in, (1900-1980, saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi) kirjan ”Pako vapaudesta”. En silloin tuntenut olevani kyllin kypsä voidakseni analysoida syvältä luotaavia sosiaalipsykologisia ongelmia, mutta jo kirjan otsikko itsessään oli puhutteleva. Säilytin kirjaa vuosikymmenten ajan odottaen tilaisuutta, joka innoittaisi minua lukemaan kirjan. Luovuin kirjasta vasta vuonna 2012, kun vein turhat tavarani kierrätyskeskukseen ja tunsin, että minulla oli itselläni sisälläni tieto, josta Erich Fromm kirjoitti.

En siis tunne kirjan ”Pako vapaudesta” sisältöä tarkemmin, mutta uskon sen liittyvän tähän. On paradoksaalista, että ollessamme uskollisia egolle, sen ajatustottumuksille ja toimintamalleille, etäännymme itsestämme ja toisistamme. Alamme toistamaan käsityksiä ja uskomuksia, jotka ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle vuosisatojen aikana. Tuudittaudumme uneen, joka antaa meille turvallisuuden tunteen, mutta tekee meistä samalla ajatustemme ja tapojemme vankeja. Yrjö Kallinen (1886-1976, opetusneuvos, rauhanaatteen puolestapuhuja, puolustusministeri) puhuu tästä haastattelussa ”Olemmeko unessa”, jonka hän antoi Suomen YK-liiton pääsihteerille Hilkka Pietilälle vuonna 1971. Kallisen mielestä vapautuminen aikakausien ajatusvirroista ja ympäristön ajatustottumuksista on ihmisen vaikein ponnistus.

Vapautumisen edellytys on edellä kuvatun asiantilan tiedostaminen. Siis herääminen siihen, että olen ajatusteni ja tapojeni vanki. Meidän täytyy tunnistaa, että olemme vaipuneet väärään turvallisuuden tunteeseen. Internet ja media on täynnä tarinoita liberaali-globalisti-kapitalistien ja maailmanhallitukseen pyrkivien tahojen yhteiskuntia rapauttavasta vaikutuksesta ja moraalittomuudesta. Valitetaan, että demokratia ei toimi, rahaa luodaan tyhjästä ja päättävät elimet ovat täysin korruptoituneita. Vaalit ovat suuri teatteri, jolla harhautetaan kansalaiset luulemaan, että heillä olisi jonkinlainen vaikutusmahdollisuus asioihin. Todellisuudessa kaikki on päätetty hämärissä kabineteissa paljon ennen vaaleja.

Näiden asioiden tiedostaminen on tietysti tärkeää. Paljastukset ovat kuitenkin usein niin musertavia, että voimattomuuden tunne saa ihmiset takertumaan entistä kiivaammin käsityksiinsä ja uskomuksiinsa. Monen mielestä väärä turvallisuuden tunne on parempi kuin täydellinen epätietoisuus siitä, miten omaa ja muiden tilannetta voi parantaa.

Totuus reaalimaailmassa

Maailma on nykypäivänä monessa suhteessa umpikujassa. Uskon kuitenkin, että ihmiset ovat itse ajatuksillaan ja toiminnallaan vaikuttaneet siihen, miten asiat ovat kehittyneet. Myös ensimmäinen ja toinen maailmansota olivat ihmisten ajatusten ja tekojen seuraus. Eikä pelkästään negatiivisessa mielessä. Joillekin sodat olivat unelmien täyttymys. Yrjö Kallinen puhuu myös tästä videolla ”Olemmeko unessa ”. Hän sanoo, että 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa miljoonien nuorten miesten korkein ihanne oli kuolla sankarina ”kunnian kentillä” mottona: ”Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut…” Tätä laulua pikkupojat Suomessakin lauloivat rinta rottingilla vielä 1960-luvulla. Kallinen lainaa erään 1880-luvulla eläneen ranskalaiseen aristokraattiin kuuluvan nuoren miehen kirjettä äidilleen: ”Minä tokko rohkenen rukoilla Jumalalta niin suurta armoa omalle kohdalleni, että Herra Kaikkivaltias sallisi todellisen sodan syttyvän vielä minun elinaikanani ja minun osallistuvan siihen.”

Oman yhteisön ja omien arvojen puolustaminen on tietysti elinehtomme, mutta suursotien taustalla on yleensä aivan muut motiivit kuin arvojen puolustaminen. Joidenkin tahojen intressissä on vuosisatojen ajan ollut aivopestä ihmiset uskomaan mielettömyyksiä. Heille nuorten miesten kuoleminen sodassa ja siten vääräuskoisten lisääntymisen ehkäisy on ollut yksinkertaisesti kuin karjan harventamista. Kukaan ihminen ei kuitenkaan voi syyttää tilanteestaan ketään toista. Ei Illuminatia tai kuvitteellisten tarinoiden sepittäjiä, joiden tavoite on ollut edistää omia päämääriäään. Kuinka mielekästä on syyttää saalistajia siitä, että ne tappavat muita eläimiä elääkseen?

Halutessamme muutosta kaikki huomiomme on suuntautunut ulkomaailmaan ja pyrimme muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Kuitenkin me pystymme muuttamaan ainoastaan omaa ajatteluamme ja omia asenteitamme, käsityksiämme ja uskomuksiamme. Se, että ihmiset on ollut helppo saada uskomaan mitä tahansa mielettömyyksiä, jonka seurauksena he kulkevat kuin sopulilauma omaa tuhoaan kohti, johtuu heidän mieltymyksestään kuunnella egoaan ja halustaan miellyttää toisia. Harva uskaltaa ottaa itseään niskasta kiinni ja pakottaa itsensä katsomaan totuutta silmiin riippumatta siitä, kuinka epämiellyttävältä se tuntuu. Vaipuminen väärään turvallisuuden tunteeseen on jokaisen oma päätös.

Totuus sydämessämme

Huolimatta siitä, että suuri, ellei suurin osa maailman väestöstä elää täydellisen harhautuksen vallassa ja tietyt tahot yrittävät kaikin keinoin estää totuudellisen informaation levitystä, totuus on jatkuvasti läsnä. Kun puhutaan ’totuuden jälkeisestä ajasta’ sen voi tulkita myös niin, että se on elämää sen jälkeen kun olemme heränneet totuuteen. Yhä useammat ihmiset maailmassa kokevat henkisen heräämisen ja alkavat tietoisesti johtamaan elämäänsä sisäisen johdatuksensa mukaan.

Itselläni varsinainen herääminen alkoi kun katsoin dokumentit Zeitgeist ja the Secret (Ajan Henki, Salaisuus). The Secret-elokuva viritti antennini joka suuntaan, mutta vaikka olin 100% samaa mieltä asioista, joita elokuva käsitteli, elokuvan sanoma oli mielestäni täysin väärä. Ymmärsin asian liittyvän tunteisiin, ja nimenomaan hyviin tunteisiin, joiden merkitystä elokuva korosti. Olen elämäni aikana nähnyt monen monituiset kerrat kuinka vääriä signaaleja tunteet voivat antaa. Emme myöskään voi ohittaa tosiasiaa, että opimme eniten negatiivisista tunteista ja kokemuksista. Olen näihin päiviin asti pohtinut elokuvan synnyttämää dilemmaa pääsemättä ongelman ytimeen.

Pari viikkoa sitten näin Youtube-videon, jossa Mel Robbins, amerikkalainen TV-juontaja, kirjailija ja innostava puhuja kertoo videolla ”motivation is garbage” (innostaminen on höpöpuhetta), miksi ihmisten motivoiminen ei toimi. Hänen mielestään ongelma on siinä, että ihmiset odottavat ’oikeanlaisten’ tunteiden heräämistä voidakseen aloittaa elämänmuutoksen. On kuitenkin turha odottaa tunteiden heräämistä, sillä harvalla on kyky motivoida itseään ja toisia tekemään asioita, jotka tuntuvat vastenmielisiltä, mutta jotka ovat oman menestymisen kannalta ehdottoman tärkeitä.

Mel Robbins sanoo, että useimmat ihmiset tietävät, mitä heidän menestymisensä vaatii: pitämistä itsensä hyvässä vireessä, mikä tarkoittaa menemistä aikaisin nukkumaan ja nousemista aamulla aikaisin, kehon kunnon ja terveyden ylläpitämistä, ystävällisten ja arvostavien ihmissuhteiden ylläpitämistä myös henkilöihin, joista ei pidä, raha-asioista huolehtimista, uskallusta ilmaista ajatuksensa ja uskallusta tarttua tilaisuuksiinsa, mikä tarkoittaa kykyä itsensä patistamiseen ja jatkuvaan pakottamiseen pois omalta mukavuusalueelta. Toisin sanoen pakottaa itsensä tekemään asioita, jotka eivät miellytä. Mel Robbinsin sanoo, että ihmisten pitäisi (viimeistään) täysi-ikäisyyden saavuttaessaan alkaa itse kasvattamaan itseään.

Vaikka useimmat ihmiset tietävät, mitä heidän menestymisensä vaatii ja netissä on lukemattomasti blogeja ja itseapu ja tee-se-itse -sivustoja, jotka antavat yksityiskohtaisia ohjeita elämänhallintaan ihmiset sabotoivat oman menestyksensä vesittämällä itse omat hyvät ajatuksensa ja suunnitelmansa. Sen lisäksi, että intuitiivisesti tiedämme, mitä menestymisemme vaatii ja sisäinen olentomme, järjen ääni muistuttaa meitä tilaisuuden tullen tavoitteistamme, käymme jatkuvasti sisäistä keskustelua oman egomme kanssa. Ego tekee kaikkensa estääkseen meitä tekemästä mitään, mikä saattaa loukata itseämme ja ylpeyttämme. Se toimii kuin ylisuojeleva vanhempi, joka ei kolhujen pelossa anna lastensa tehdä mitään. Kuinka pääsemme ulos omasta päästämme, egomme ohjauksesta ja muutumme henkilöiksi, jotka eivät pelkästään puhu suunnitelmistaan, vaan ryhdymme toimimaan ajatustemme mukaan sisäisen olentomme ohjauksessa?

Viiden sekunnin sääntö

Juuri tähän ongelmaan Mel Robbins keksi ratkaisun kun hänen oma elämänsä oli raunioina. Ollessaan vähän päälle 40 hänen miehensä teki konkurssin ja he menettivät kaikki säästönsä. Hän oli itse käytännössä työtön kolmen lapsen äiti, avioeron partaalla, musertavan häpeän ja epätoivon tunnossa. Hän puudutti itsensä alkoholilla, eikä saanut innoitusta edes lapsistaan. Aamuisin herätyskellon soidessa hän painoi kerta toisensa jälkeen torkkuherätystä, sillä kuka haluaisi herätä siihen painajaiseen, johon hän oli ajautunut.

Eräänä yönä kun kaikki olivat jo nukkumassa ja hän aikoi sulkea telkkarin, siellä näytettiin kun Nasa valmistautui avaruusaluksen laukaisuun. Ennen laukaisua hän kuuli tutun 10-9-8-7-6-5-4-3-2-1. Siinä samassa Mel Robbins sai biljoonan dollarin ajatuksen: Kellon soidessa aamuisin hän singahtaa sängystä kuin raketti ennen kuin ehtii ajatellakaan mitään! Ja niin hän teki. Ensimmäisenä…toisena…kolmantena…neljäntenä jne aamuna. Kikka toimi aina.

Alkaessaan tutkia miksi tämä yksinkertainen niksi toimii hän sai tietää, että miljoonat ihmiset ympäri maailmaa käyttävät sitä itsensä mobilisointiin. Mel Robbins on ammatiltaan juristi ja hän uppoutui tutkimustyöhönsä yhtä syvälle kuin todistaessaan tuomareille oikeudessa. Henkilökohtaisten yhteyksiensä lisäksi hän perehtyi asiaa käsittelevään aivotutkimukseen.

Tutkimusten mukaan elämme viiden sekunnin aikaikkunan sisällä, minkä vuoksi Mel Robbins antoi itsemobilisointikikalleen nimen ”Viiden sekunnin sääntö” (The Five Second Rule). Tämä tarkoittaa sitä, että siirtyessämme päivittäin tilanteesta toiseen ja tehdessämme päätöksiä, jotka tuntuvat pieniltä ja merkityksettömiltä toimimme joko intuitiomme, sisäisen navigaattorimme ohjauksessa tai kuuntelemme omaa egoamme, ylisuojelevaa yliminäämme, joka ei salli meidän tehdä mitään, mikä saattaa aiheuttaa kolhuja ja vahingoittaa ylpeyttämme. Jos alamme neuvottelemaan oman egomme kanssa olemme tuomittu häviämään. Pienet, alunperin mitättömiltä tuntuvat päätökset alkavat vähitellen määrittää elämäämme.

Mobilisoimalla itsemme lähtölaskennan 5-4-3-2-1 avulla emme pelkästään tukahduta egomme ääntä. Samalla ajatuksemme siirtyvät aivoissa ajatustottumusten ja vanhojen toimintamallien alueelta etuotsalohkon alueelle, jolla on toimeenpanovalta. Se pystyy analysoimaan ristiriitaiset ajatukset, erottaa hyvän ja pahan, paremman ja parhaimman, saman ja erilaisen, toimintojen seuraukset tulevaisuudessa etc. Toisin sanoen se keskittää ajatuksemme ja energiamme toimintaan.

Ohjelmoi aivosi uudelleen

Viiden sekunnin 5-4-3-2-1 lähtölaskennan avulla voimme ohjelmoida aivomme uudelleen viisi sekuntia kerrallaan. Kun alamme toteuttamaan ominta itseämme voimme ohjelmoida aivojamme myös visualisoinnin avulla. Visualisointi on hyvin voimallinen keino omaksua uusia asioita, sillä siinä mahdollisuutemme ovat rajattomat. Tutkimukset osoittavat, että visualisointi ei ole vain hullunhauskaa päiväunissa elämistä. Aivot eivät pysty erottamaan, mikä on oikeasti tapahtunut meille ja mikä on oman mielemme suggeroimaa ajatusta. Siksi visualisointi muokkaa aivojamme samalla lailla kuin kokemuksemme reaalimaailmassa. Visualisointi on tavallaan kokemusta reaalimaailmassa.

Kun toimintamme ja ajatuksemme aktivoivat vetovoiman lain ja alamme vetää puoleemme asioita, joita haluamme, alamme todellisuudessa nähdä, mikä on mahdollista. Meidän ei tarvitse odottaa, että poliitikot järjestävät ihmisille vaikutusmahdollisuuden suoran demokratian hengessä, vaan voimme toteuttaa suoraa demokratiaa omassa elämässämme nyt heti, viisi sekuntia kerrallaan.
 
Lue myös:

Uusi alku
Pyhä Henki = Uusi maailmanjärjestys (NWO)

PDFDrive.com: The 5 Second Rule
Verkkokatu (KirjaKeskiviikko: Minna Saariniemi): The 5 Second Rule

Videot:

Mel Robbins: Follow Your Inner Guidance with the 5 Second Rule (Why Motivation is Garbage)
Mel Robbins: Reticular Activating System – Use Visualization to Reprogram Your Brain (The No.1 Habit Billionaires Run Daily)
Mel Robbins (TEDx talk): How to Stop Screwing Yourself Over (Lakkaa huijaamasta itseäsi, subtitles under the ’settings’-icon)

The Secret Trailer (Be prepared for a new era in humankind)
The Secret (first 20 minutes)

Yrjö Kallinen – Elämmekö Unessa (Are We Living in Asleep, English subtitles under the ’settings’-icon)

John Assaraf (interviewed by David Laroche): How to teach and train your brain to Get What You Really Want?
 

5-4-3-2-1-Share
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!