Vanhan sanonnan mukaan nuorisossa on tulevaisuutemme. Kirjoittaessani edellisiä artikkelejani olen miettinyt, mitä mahtaakaan olla tulevaisuutemme kun nuoriso tuntuu uutisten mukaan olevan aivan sekaisin. Lapsille opetetaan koulussa, että heidän pitäisi jopa kyseenalaistaa sukupuolensa ja jokainen voi valita, mitä sukupuolta edustaa. Kaliforniassa käsitellään sukupuolettomuutta vaativaa kaupankäynnin lakiesitystä, jonka perusteella vähittäiskauppoja ja verkkokauppoja voitaisiin sakottaa, jos ne asettavat poikien ja tyttöjen leluja ja vaatteita erillisiin osastoihin.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan joka kuudes (oman ymmärrykseni mukaan 16%) alle 23-vuotias väittää olevansa jotain muuta kuin heteroseksuaali. Gallup suoritettiin 15 000 yli 18-vuotiaalle amerikkalaiselle ja havaittiin, että itsensä LGBTQ:ksi tunnistaneista henkilöistä 54,6 prosenttia sanoi olevansa biseksuaaleja, 24,5 prosenttia sanoi olevansa homoja ja 11,7 prosenttia sanoi olevansa lesboja. 11,3 prosenttia ilmoitti olevansa transsukupuolisia, kun 3,3 prosenttia sanoi mieluummin käyttävänsä toista termiä, kuten ’queer’ kuvaamaan seksuaalista identiteettiään. Uutinen kuitenkin jatkaa: tutkituista 15 000 henkilöstä 86,7 prosenttia sanoi olevansa heteroseksuaaleja ja 7,6 prosenttia ei vastannut seksuaalista suuntautumista koskeviin kysymyksiin.

Herää kysymys, yritetäänkö tälläisella uutisella vääristää ihmisten mielikuvia todellisuudesta? Pyritäänkö sillä tarkoitushakuisesti korostamaan marginaalisten vähemmistöjen asemaa? Onko se yksi vähemmistöjen diktatuurin ilmenemismuoto vai mitä? Jopa vaihtoehtoinen media harjoittaa tällaista uutisointia. Faktuaalinen totuushan on se, että suuri enemmistö, yli 90% on heteroseksuaaleja ja lisääntymiskykyisiä naisia ja miehiä. Pieni vähemmistö, 5,7% (ei 16%) vastanneista ilmoitti kuuluvansa LGBTQ-ryhmään.

Valtaapitävät yrittävät muokata ihmisten havainnointia todellisuudesta ja syöttää ihmisille liberaalia arvomaailmaansa (joka ei suvaitse vääriä mielipiteitä). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että perinteisiä arvoja (moraalia) sekä kansallisia traditioitaan ja juuriaan vaalivat ihmiset suljetaan pois yhteisöstä. Minäkään en voi osallistua päivälehtien julkisiin keskusteluihin, mikä on yksi syy tämän blogin perustamiseen.

Valtaapitävät yrittävät näin pönkittää omaa asemaansa, mutta sen vaikutus on päinvastainen: ne, jotka haluavat hajottaa ja hallita tekevät itsestään tarpeettomia. Se nähtiin selvästi kun somejätit alkoivat sensuroimaan/sulkemaan kansallismielisten, jopa Trumpin sometilejä. Lyhyessä ajassa lanseerattiin uusia julkaisualustoja, joilla kansallismieliset saivat äänensä kuulluksi. Perinteiset monopolit tekivät itsensä tarpeettomiksi.

Euroopan Unioni yrittää määrittää, mikä on eurooppalaista ja yhteisönormien mukaista. Tämä on johtanut siihen, että enää vain 30% venäläisistä pitää itseään eurooppalaisina, siis kannattavat EU:n ja globalistien arvoja. Toisin sanoen niiden venäläisten osuus, jotka eivät pidä itseään eurooppalaisina, kasvaa jatkuvasti: 52 prosenttia vuonna 2008, 63 prosenttia vuonna 2019 ja 70 prosenttia vuonna 2021. Uskon, että trendi on sama myös Puolassa ja Unkarissa, jotka pitävät kiinni henkisistä arvoistaan ja kansallisesta identiteetistään.

Tämä kertoo samaa tarinaa kuin kehitys Venäjällä. Bolsevikit tappoivat viime vuosisadan alussa Venäjän tsaarin. Kommunistien saatua Venäjällä vallan syntyi Neuvostoliitto, kommunistisen puolueen hallitsema marxilainen valtio (1922-1991). Kirkot tuhottiin ja venäläisiä kasvatettiin 70-vuoden ajan ateismiin. Kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi, vain 6% väestöstä piti itseään maallistuneina ateisteina.

Sukupolvien kehitys

Sukupolvien aikajana



Tuntuu, että meidät yritetään saada uskomaan, että ihmisten sisäinen kompassi/navigaattori on mennyt rikki. Puolueeton tutkimus kuitenkin osoittaa, että liberaalin, pluralistisen demokratian turmiollisten sivujuonteiden tiimellyksessä toisen maailmansodan jälkeiset sukupolvet ovat muuttuneet yhä konservatiivisemmiksi (stoalaisemmiksi, oma huom). Tästä tutkimuksesta Matthew Goodwin ja Roger Eatwell on kirjoittanut kirjan National Populism: The Revolt Against Liberal Democracy (2018).

1946-1964 välillä syntyneiden suurten ikäluokkien nuorista vain 17% ilmoitti 18-vuotiaana olevansa konservatiivi. X-sukupolven (1965-1980) 18-vuotiaista 22% piti itseään konservatiivina. Sitä seuraavan Y-sukupolven (millennials, 1981-1996) 18-vuotiaista 23% oli konservatiiveja. Nykyinen nuori Z-sukupolvi (1997-2012 syntyneet) on ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt sekä virtuaali- että reaalimaailmassa lapsesta asti. 30% tämän sukupolven nuorista piti itseään 18-vuotiaana konservatiivina. Nuorin 2012 jälkeen syntynyt Alfa-sukupolvi jatkaa todennäköisesti vanhempiensa tiellä. Monet nuoret ovat nykyään vanhempiaan konservatiivisempia.

Maailmassa vallitseva harha

Konservatiiveja pidetään taantumuksellisina, koska he vaalivat perinteisiä arvoja (koti, uskonto ja isänmaa) ja ovat yleensä syvästi uskonnollisia. Poliittisella kartalla he ovat oikealla ja heitä syytetään fasismista eli suvaitsemattomuudesta ja toisia alistavasta autoritaarisuudesta. Hitlerin Saksa oli äärikonservatiivinen, perinteisille arvoille rakentuva ja niitä voimakkaasti puolustava maa. Siksi se kukistettiin. Hitleristä (ja Mussolinista) tehtiin fasismin ja kaiken pahan ruumiillistuma. Toisen maailmansodan jälkeen konservatiivit (eli kansallismieliset ja perinteiset moraalikäsitykset) ovat olleet hyökkäyksen kohteina kaikkialla maailmassa.

Kansallissosialistinen Saksa (natsismi) on nykyään fasismin synonyymi. Jopa perinteisiä arvoja puolustavat vaihtoehtomediat levittävät virallisen totuuden vaalimia mielikuvia, jotka perustuvat valheellisiin käsityksiin. Ihmiset eivät kuitenkaan voi päästä eteenpäin ellemme tee selvää menneisyydestämme. Meidän ns. avoimessa yhteiskunnassamme esim. Toinen maailmansota on vielä tabu, josta ei saa esittää vääriä mielipiteitä.

Konservatiivisista arvoista koti ja isänmaa tuntuvat yhtä luonnollisilta kuin se, että kaikilla ihmisillä on oma äidinkieli. Ne ovat juuriamme, mutta elämämme ja selviytymisemme kannalta niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Päinvastoin: Selviytymisen vuoksi joidenkin ihmisten on paras jättää kotimaansa ja opetella vieras kieli.

Kun ajattelemme uskonnollisuutta se synnyttää mielikuvan uskontojen opinkappaleista. Itselleni tämä on ollut kuin punainen vaate. En ole koskaan halunnut uskoa mitään pelkästään sen takia, että joku auktoriteetti niin määrää. Olen halunnut muodostaa mielipiteeni faktojen perusteella luottaen omaan havaintokykyyn, muototajuun ja terveeseen järkeen. En ole pitänyt itseäni uskonnollisena, vaan hengellisenä (spiritual) ihmisenä.

Uskonnon ja uskonnollisuuden (religion, religious) käsitteiden etymologiaa tutkimalla selviää kuitenkin, että niiden opinkappaleisiin liittyvä mielikuva on syntynyt vasta tutkimusmatkailun aikakaudella, jolloin kulttuurintutkimus vaati täsmällisempää terminologiaa. Alunperin sana uskonto (religion) tarkoitti elämää, jota sitoi luostarilupaukset. Luostarilupaukset syntyivät vakaumuksesta, että elämää ohjaa jumalallinen voima.

Yleisesti ottaen latinan kielessä sana religionem (nominative religio) viittasi laajoihin sosiaalisiin velvoitteisiin mitä tahansa kohtaan. Sillä on ollut merkityksiä, kuten pyhän kunnioittaminen, jumalten kunnioittaminen, tunnollisuus, oikeustaju, moraalinen velvollisuus jne. Siis kaikkea, mikä muodostaa moraalisen selkärankamme ja mitä nykyään pidämme hengellisenä. Alunperin uskonto ja uskonnollisuus ovat nimenomaan olleet hengellisyyttä.

Kirjailija G.K.Chesterton sanoi: ”Kun ihminen lakkaa uskomasta Jumalaan, hän ei suinkaan ole uskomatta mihinkään, hän uskoo mitä tahansa.” Venäläinen kirjailija Aleksander Solzhenitsyn ilmaisi selkeästi maallisen ateistin mielenmaiseman sanoessaan: ”Venäläinen (Neuvostoliittolainen) älymystö puhuu yhtä, ajattelee toista, tekee kolmatta.” Sama mentaliteetti on vallalla nykyään myös maallistuneissa, länsimaisissa demokratioissa, joilla ei ole yhteistä kiintopistettä.

Ihmisen olemus

Kirjoitin edellisessä artikkelissani, että sosiaalinen elämämme muistuttaa tällä hetkellä monessa suhteessa hölmöläisten talonrakennusta. Tässä analogiassa talo on toinen ihminen. Kun rakentajat olivat saaneet talon valmiiksi he huomasivat, ettei siinä ollut ikkunoita. Asian korjatakseen he alkoivat kantaa talon ulkopuolelta säkeillä päivänvaloa pimeään taloon. Sitähän empaattiset ihmiset tekevät. Yritämme valistaa toisiamme ulkomaailmaan keskittymällä toivoen, että järjen valo syttyy. Jokaisen oletetaan keksivän pyörän uudelleen.

Ihminen, joka ei veny yhteiskunnan normivaatimuksiin käyttää pahimmillaan koko luomisvoimansa keksien tekosyitä, miksi hän ei voi käyttää tervettä järkeä. Hän taistelee yhteiskuntaa vastaan ja käyttää jopa rikollisia keinoja menestyäkseen. Syitä omalle epäonnistumiselle voidaan löytää rajattomasti ulkomaailmasta lähtien rakenteellisesta syrjinnästä ja matematiikan valkoisesta ylivallasta. Kuitenkaan ihmisiä eivät viime kädessä pidättele ulkoiset olosuhteet, vaan uskomme siihen, että näin tapahtuu. Uhrimentaliteetti muuttuu itseään toteuttavaksi epäonnistumisen noidankehäksi. Ihminen luo itse oman todellisuutensa niin hyvässä kuin pahassakin.

Uusi maailmanjärjestys

Nuorelta sukupolvelta dilemma, joka liittyy yhteisen kiintopisteen puuttumiseen, ei ole jäänyt huomaamatta. Z-sukupolvi ei ole pelkästään ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt sekä virtuaali- että reaalimaailmassa lapsesta asti. Nuoret sukupolvet tekevät myös joogasta, meditaatiosta ja tietoisuuden laajenemisesta valtavirtaa. Heidän on helppo ymmärtää kvanttifysiikan näkemys älyllisestä, jumalallisesta energiakentästä ja osansa siinä. Vanhemmat sukupolvet, jotka vaalivat yhä patriarkaalista jumalakäsitystä pitävät käsitystä jumalallisesta energiakentästä persoonattomana. Mikään ei kuitenkaan ole persoonallisempaa kuin suora yhteys Jumalaan älyllisessä energiakentässä.

Nuorten on helppo ”ajatella maailmaa yhtenä elävänä olentona, jolla on yksi olemus ja yksi sielu; miten kaikki imeytyy tämän olennon yhteen tajuntaan (Logos, logiikka, terve järki, intuitio, Pyhä Henki, oma huom); miten sen kaikkea toimintaa ohjaa yksi pyrkimys; miten kaikki yhdessä on kaiken tapahtuvan syynä; millä tavalla kaikki kehräytyy ja punoutuu yhteen” (Marcus Aurelius, Meditations).

Wikipedia kertoo stoalaisten opettaneen, että ”onnettomuus ja paha ovat tietämättömyyden seurausta. Jos joku käyttäytyy huonosti, se johtuu siitä, että hän on tietämätön itsessään olevasta universaalista järjestä, ja jos hän on onneton, se johtuu siitä, että hän on unohtanut kuinka luonnollisesti kaikki todellisuudessa toimii.”

Eckhart Tolle kuvaa ihmisen olemusta huoneeksi, jonka perusolemus ei suinkaan ole huoneessa olevat tavarat ja ulkoinen olemus, vaan seinien muodostama tila. Tämä tila on se, mikä on stoalaisille järjen eetteri, alkutuli eli Logos (Jumala). Ihminen voi avata talonsa ikkunat, (sytyttää järjen valon) vain itse, sillä luonnon perusolemus on vapaa tahto.

Riippumatta siitä kuinka intohimoisesti valtaapitävät laativat omia agendojaan tulevaisuuden varalle ja pönkittävät omaa asemaansa, nuoret luovat itse tietoisesti oman todellisuutensa. He voivat yksinkertaisesti päättää, että me emme tuhlaa elämäämme maksaen edellisten sukupolvien rahapelejä. He voivat luoda oman valuuttansa, jonka arvo kasvaa eksponentiaalisesti ihmisen henkisen kehityksen ja hyvinvoinnin kanssa.

Aivan samoin kuin langaton viestintä ja mobiilipuhelimet ovat tehneet monista vimpaimista ja hilavitkuttimista tarpeettomia, nuoret voivat ottaa käyttöönsä äärettömän, puhtaan ja langattoman energian. Tekoälyn avulla he voivat rakentaa internetistä hajautetun, itseään säätelevän virtuaalimaailman, jota korruptoituneet hallitukset eivät pääse manipuloimaan, jossa ei ole kielirajoja ja jossa kaikki voivat tuntea olevansa maailmankansalaisia. Tekniikka on jo olemassa, vain toteutus puuttuu.

Ihmiset ryhmittelevät ja luokittelevat toisiaan eri kategorioihin kunkin viiteryhmän, intressien, tekojen, suunnitelmien ym. mukaan. ”Meitä on moneen junaan”, sanotaan. Todellisuudessa on kuitenkin olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka elävät tietoisesti sisäisen navigaattorinsa eli Jumalan ohjauksessa luoden tarkoituksellisesti todellisuuttaan ja niitä, jotka ovat jättäytyneet virtojen vietäväksi ja reagoivat ulkomaailman tapahtumiin. Meillä on valta mieleemme, ei ulkopuolisiin tapahtumiin. Kun ymmärrämme tämän, löydämme voiman.



Lue myös:

Pyhä Henki = Uusi maailmanjärjestys (NWO)

Järjen ääni, terve järki = Pyhä Henki

Rakkaat ystävät, istumme kaikki samassa veneessä

Internet – kollektiivisen tietoisuutemme peili

Laupeus (compassion) ei ole empatiaa

Raha on huono motivoija

Kapitalismin juuret

Jumala on kaikkivaltias

EU ja Venäjä

Matthew Goodwin, Roger Eatwell: National Populism: The Revolt Against Liberal Democracy (2018)

Erik Kaufmann: Shall the Religious Inherit the Earth?: Demography and Politics in the Twenty-first Century

Wikipedia: Stoalaisuus (Etiikka)

Goodreads.com: Marcus Aurelius Quotes

Julian Rose (Waking times): Thinking – a Criminal Act?

Pentti Stranius: Kun Neuvostoliitto hajosi (When the Soviet-Union Collapsed, DeepL-translate makes a good translation)

Videot:

SHOCK STUDY Shows GEN Z 18-Year-Olds Are as Conservative as 40-Year-Olds

Zeitgeist (Complete Original 2007)

Tesla – Limitless Energy & the Pyramids of Egypt

Christina Lopes: 2 CRAZY ISSUES Impacting Your Spiritual Awakening Right Now