Redemption through sin
Shabbetai Tsvi

Moni on varmasti minun laillani kysellyt itseltään kuinka on mahdollista, että juutalaisuus, joka itsessään vaalii korkeaa moraalia ja pitää hyveellisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta suuressa arvossa, on synnyttänyt sionismin kaltaisen uskomusjärjestelmän, joka alistaa koko maailman rautaiseen otteeseensa.

Tämä on monelle ylitsepääsemätön ristiriita, ja ymmärryksen puutteessa sionismia koskevat väittämät kuitataan salaliittoteorioiksi, joilla ei ole perustaa todellisuudessa. Juutalaisilla ja etenkin sionisteilla on intressi pyyhkiä pois sionismin syntyyn johtaneet tapahtumat. Sionismin synty on kuitenkin selkeä osa juutalaisuuden historiaa ja sitä tutkimalla kaikki näyttää hyvin loogiselta.

Euroopan juutalaisten keskuudessa nousi 1500-luvulta alkaen 1800-luvulle asti useita messiaanisia liikkeitä, jotka tarjosivat sorretuille juutalaisille lupauksen paremmasta. Nämä ihanteet pitivät sisällään ajatuksen juutalaisten pelastuksesta ja palaamisesta Israeliin, joka olisi heidän itsenäinen valtionsa. Yksi tällaisen messiaanisen liikkeen alkuunpanija oli sefardijuutalainen kabbalisti, rabbi Shabbetai Tsvi, joka vaikutti Smyrnassa Ottomaanien valtakunnassa (nykyinen Turkki) 1600-luvulla.

Ollessaan 22-vuotias vuonna 1648 Shabbetai Tsvi alkoi julistaa seuraajilleen olevansa juutalaisten messias. Hän väitti mm. osaavansa lentää, mutta selitti seuraajilleen, ettei hän voinut tehdä niin julkisesti, sillä nämä ”eivät olleet arvollisia” todistamaan niin vaikuttavaa tapahtumaa. Hän ilmoitti myös säännöllisesti saamistaan jumalallisista ilmestyksistä.

Vaikka Shabbetai Tsvi oli ennen messiaaksi julistautumistaan viettänyt kauan hurskasta, vaatimatonta elämää, vanhempi rabbikunta ei pitänyt häntä ikänsä puolesta henkilönä, jolla oli rabbin arvovaltaa. 1650-luvun alussa rabbit karkottivat Shabbetai Tsvin ja hänen seuraajansa Smyrnasta.

Tästä huolimatta Shabbetai onnistui vakuuttamaan sadattuhannet juutalaiset messiaanisuudestaan ja hän keräsi nopeasti ympärilleen kansanliikkeen Lähi-idässä ja suuressa osassa Eurooppaa, myös Itä-Euroopan aškenasien parissa. Rabbit Jerusalemissa eivät kuitenkaan katsoneet sabbatealaisen liikkeen edesottamuksia suopeasti ja uhkasivat sulkea liikkeen seuraajat juutalaisyhteisön ulkopuolelle.

Niinpä Shabbetai ymmärsi, että Jerusalem ei ollut paikka, jossa hän saattoi toteuttaa visionsa. Hän palasi synnyinkaupunkiinsa Smyrnaan, jonne hän saapui syksyllä 1665. Aikansa epäröityään hän julistautui synagoogassa juutalaisten uuden vuoden juhlan aikaan torvien soidessa juutalaisten messiaaksi. Hänen seuraajastaan Nathan Ghazzati’sta (Nathan of Gaza) tuli hänen profeettansa.

Shabbetai Tsvistä tuli yhteisönsä johtaja. Hän kukisti opposition ja vaihtoi Smyrnan rabbin itselleen suosiolliseen henkilöön. Juutalaisten laki ja kaikki, mitä ortodoksijuutalaiset pitivät pyhänä käännettiin päälaelleen. Koska messias oli juutalaisten keskuudessa heidän ei tietenkään tarvinnut paastota tai harjoittaa ikäviä uskonnollisia velvollisuuksia.

Helmikuussa 1666 Shabbetai Tsvi saapui Konstantinopoliin (nyk. Istanbul). Nathan of Ghaza oli profetoinut, että saavuttuaan Konstantinopoliin Shabbetai painaa sulttaanin kruunun päähänsä. Mutta Ottomaanien suurvisiiri Ahmed Köprülü määräsi hänet pidätettäväksi. Saman vuoden syyskuussa sulttaani antoi hänelle ukaasin: joko käännyt islamiin tai kuolet.

Shabbetai Tsvi kääntyi islamiin (16.9.1666) ja puki päälleen turbaanin, mikä oli monelle hänen seuraajalleen osoitus, että hän ei ollut messias. Monet hänen läheiset seuraajansa kuitenkin kääntyivät islamiin ja pitivät häntä edelleen messiaana. Sulttaani nimitti Shabbetain hyvin palkatuksi ovivahdikseen.

Shabbetain muslimiksi kääntyminen oli kuitenkin vain näennäistä. Hän harjoitti seuraajiensa kanssa edelleen omaa uskontoaan. Juutalaisille hän selitti, että hänen missionsa oli käännyttää muslimit juutalaisuuteen. Sulttaanille hän sen sijaan väitti käännyttävänsä juutalaiset muslimeiksi. Vähitellen kuitenkin Shabbetain petollisuus tuli ilmi ja hänet karkotettiin sulttaanin hovista. Kun hänet nähtiin laulamassa psalmeja juutalaisten kanssa, ottomaanien suurvisiisi karkotti hänet vuonna 1673 Dulcinoon, joka on pieni kaupunki nykyisessä Montenegrossa, missä hän vuonna 1676 kuoli syrjäytyneenä. Shabbetai Tsvin tarina ei kuitenkaan pääty hänen kuolemaansa.

Jacob Frank

Jacob Frank

1600-luvun lopulta lähtien itä-Puolassa (nykyinen Ukraina) oli lukuisia sabbatealaisen liikkeen lahkoja. Ne olivat julkisesti muslimeiksi kääntyneitä juutalaisia, jotka harjoittivat omissa piireissään omanlaistaan juutalaisuutta. Heitä kutsuttiin kryptojuutalaisiksi, Dönmeh. Etuliite dön- tarkoittaa ottomaanien ajan turkin kielessä käännynnäistä negatiivisessa mielessä: luopio, takinkääntäjä.

Noin sata vuotta Shabbetai Tsvin kuoleman jälkeen Jacob Frank, joka oli saanut sabbatealaisen kasvatuksen, julistautui Shabbetai Tsvin reinkarnaatioksi. 1750-luvulla hän loi läheiset suhteet sabbatealaisen liikkeen johtohahmoihin. Hän oli jo koulupoikana torjunut Talmudin opit ja hänestä sai alkunsa liike (frankismi), joka piti messiasta kolminaisuuden (Isä, Poika ja Pyhä Henki) ilmentymänä. Perinteiseen juutalaiseen uskoon kasvaneet pitivät tätä kerettiläisenä, mikä aiheutti vakavia konflikteja juutalaisten keskuudessa.

Jacob Frank ilmoitti seuraajilleen saaneensa ilmestyksen taivaasta, jossa häntä ja hänen seuraajiaan kehotettiin kääntymään kristinuskoon, roomalais-katoliseen kirkkoon. Tämän oli tarkoitus olla välivaihe ennen tulevaisuuden daas (daat (דעת) tieto, viisaus) -uskonnon omaksumista, jonka Jacob Frank aikoi paljastaa myöhemmin.

Frank ja hänen seuraajansa kastettiin vuonna 1759 Puolassa (nykyinen Ukraina) Lvivin kaupungissa ja maan aateli toimi heidän kummeinaan. Vastakastetut omaksuivat kummitätiensä ja -setiensä nimet ja liittyivät heidän säätyynsä. Vuoteen 1790 mennessä Puolassa oli kastettu 26000 juutalaista kristinuskoon.

Shabbetai Tsvi oli kääntänyt juutalaisten opit päälaelleen, sillä ilmeisesti messiaan läsnäollessa ei ollut sopivaa noudattaa ikäviä uskonnollisia moraalisääntöjä ja velvoitteita. Jacob Frank lisäsi kierroksia. Frankistit olivat kääntyneet kristinuskoon, joten mitkään juutalaisten sovinnaisuussäännöt eivät heitä pidätelleet. ”Emme voi olla pyhimyksiä, joten olkaamme syntisiä” kuului heidän mottonsa.

Kaikki tabut oli tarkoitettu rikottaviksi. Turmeltuneisuus oli jumalanpalvelus. Ihanteena oli tehdä joka päivä niin paljon syntiä kuin kukin ehti, sillä tekemällä syntiä oli tarkoitus kuluttaa universumin energiavarat loppuun, jolloin jumalan on pakko lähettää messiaansa korjaamaan asiat.

Vuonna 1773 Jacob Frank matkusti Frankfurtiin Saksaan. Hän loi suhteet Illuminatin perustajaan Adam Weishauptiin ja Mayer Amschel Rothschildiin, joka pani alulle Rothschildin pankkidynastian 1760-luvulla.

Adam Weishaupt korosti järkeä yli tunteen. Hänen tarkoituksensa oli Illuminatin kautta tehdä ihmiset vapaiksi ennakkoluuloistaan, tehdä heistä kypsiä ja moraalisia sekä kasvattaa heidät ulos kirkon ja valtion uskonnollisista ja poliittisista rajoituksista. Salaseuraksi perustetun järjestön todelliset päämäärät oli tarkoitus paljastaa jäsenille vasta, kun he saavuttaisivat tietoisuuden ja ymmärryksen ”papillisen” tason.

Saavuttaakseen järjestönsä tavoitteen jäsenten piti tehdä havaintoja, koota tietoa ja toimittaa salaisia raportteja ylimmilleen. Tätä kautta järjestö tavoitteli mahdollisuutta valvoa yleistä mielipidettä, rajoittaa vallanpitäjien valtaa, rajoittaa kumouksellisten ja taantumuksellisten toimintaa sekä valaa pelkoa vihollisiinsa. Järjestön kerrottiin omaksuneen kuuliaisuuden jesuiittojen opeista, kokeet ja seremoniat vapaamuurareilta sekä maanalaiset mysteerit ja pelottomuuden temppeliherroilta.

Sanotaan, että ”Siionin viisaiden pöytäkirjat” on toimintaohjelma, joka on syntynyt sabbatea-frankismin aatteen pohjalta. Se on yksityiskohtainen toimintaohjelma maailman hallitsemiseksi. Kuka arvaa, mikä on ”tulevaisuuden uskonto”, jonka Frank sanoi paljastavansa myöhemmin kääntyessään kristinuskoon?

Elämme messiaanisia aikoja

Voimme leimata Shabbetai Tsvin ja Jacob Frankin mieleltään sairaiksi, mutta se ei muuta tosiasiaa, että sabbatai-frankismin päämäärä – saavuttaa synnin kautta pelastus – on toteutumassa. Ihmiset ympäri maailman heräävät näkemään yhteiskuntiensa korruption ja mädännäisyyden. Se on Pyhän Hengen vaikutusta. Messias ja taivasten valtakunta on sydämessämme.

Juutalaiset ja Jeesuksen toista tulemista odottavat kristityt odottavat turhaan messiasta, joka laskeutuu taivaasta ja korjaa sekasorron, mikä maailmassa vallitsee. Tämä johtuu siitä, että vetovoiman alaisen energiakenttämme perussääntö on vapaus ja vapaa tahto. Edes suojelusenkelit ja näkymättömän maailman elämää ylläpitävät voimat eivät voi puuttua elämäämme, ellemme sitä nimenomaisesti pyydä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vedämme itse puoleemme kaikki kokemuksemme, niin hyvässä kuin pahassakin.

Meidän on otettava vastuu teoistamme. Emme pidä itseämme rikollisina, kun emme juoni toisia ihmisiä vastaan ja haluamme tukea läheisiämme kaikessa. Mukavuudenhalussamme saatamme kuitenkin tehdä enkeleistä paholaisia ja paholaisista enkeleitä. Olemme rikollisten kätyreitä ja juoksupoikia niin kauan kuin meillä on opportunistin mieli, emmekä puutu rikoksiin ja väärinkäytöksiin, joita ympäristössämme näemme. Jos pelkäämme oman rohkeutemme seurauksia, olemme tuomittuja häviämään.

Lue myös:

Robert Sepehr: 1666 Redemption Through Sin: Global Conspiracy in History, Religion, Politics and Finance (Amazon)

Videot:

The satanic law of reversal Sabbatai Zevi & Jacob Frank

David Icke (interview by Adam Green) How The Sabbatian-Frankist Death Cult Runs The World

[ 1666 Redemption Through Sin