Alter Gravity kävelyharjoitukseni alkoi lupaavasti, kun Kela teki joulukuussa päätöksen AlterG-painokevennetyn kävelyn sisällyttämisestä kuntoutusohjelmaani. Aloitin harjoitukset Leppävaaran Liikuntafysiossa tammikuun alussa. En päässyt harjoittelussani alkua pidemmälle, kun sain kuulla, että AlterG-laitteen vähäisen käytön vuoksi Liikuntafysio mahdollisesti luopuu laitteesta maaliskuun lopussa.
Olin jo tuudittautunut ajatukseen, että kuntoutumiseni pääsi kestävälle uralle. Vihdoinkin oli löytynyt laite, joka vie tilannettani eteenpäin ja jonka avulla saan parannettua liikuntakykyäni ja kuntoani. Suunnittelin jopa oman aktiivimallin: Päätin muuttaa Espoon Leppävaaraan, jossa minulla olisi kävelyetäisyydellä uimahalli lämminvesialtaineen, kuntosali ja AlterG painokevennetty kävelymatto. Ideana minulla oli, että voin toiminnallani vähentää kuntoutuskuluja, jotka lankeavat yhteiskunnan maksettaviksi.
Aktiivimallini mureni siinä samassa kun kuulin, että Liikuntafysion painokevennetty kävely ei ollutkaan kestävällä pohjalla. Ymmärrän täysin sen, että taloudellisin perustein toimivat yksityiset yritykset suunnittelevat toimintansa kannattavuuslaskelmiin pohjautuen. Aloin siinä samassa etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. AlterG-laite on myös Helsingissä Pohjolan sairaalassa. Se ei kuitenkaan ole Kelan palveluntuottaja. Sain maahantuojalta vinkin, että laite on tulossa myös Ortoniin. Otin sinne yhteyttä heti, kun heidän nettisivustollaan neurologisen kuntoutuksen esittelysivulle päivittyi tieto painokevennetystä kävelystä.
Sain tietää, että Ortonin omistussuhteet ovat vuodenvaihteessa muuttuneet niin, että se ei enää ole yksityinen yritys, vaan osa HUSin organisaatiota, siis julkisen terveydenhuollon yksikkö. Tämän organisaatiomuutoksen seurauksena Orton ei voi enää toimia Kelan palveluntuottajana, eikä toteuttaa vaikeavammaisten kuntoutusta, vaikka sillä on ollut Kelan sopimus vuosikausia.
Minun tilanteessani Orton olisi paras kuntoutusyksikkö, sillä se on erikoistunut neurologiseen fysioterapiaan, jota spastinen halvaukseni edellyttäisi. Orton on rakentanut 75 vuoden aikana hyvin monipuolisen palveluntarjonnan. Siellä olisi painokevennetyn kävelymaton lisäksi lämminvesiallas ja kuntosali. Tämä mahdollistaisi monipuolisten kävelyä tukevien harjoitteiden tekemisen. Lisäksi Ortonilla on resurssit asentovirheiden korjaamiseen. Puhumattakaan siitä, että matka kuntoutusyksikköön lyhenisi.
Yllä olevista puoltavista seikoista huolimatta Kelan kuntoutuspuolen virkailijat vastasivat kyselyyni yks’kantaan: ”Orton ei kuulu Kelan palveluntuottajiin. Meillä on 90 palveluntuottajaa, valitse niistä.” Asiaan ei ollut mitään vaikutusta sillä, että Orton on Helsingissä tällä hetkellä ainoa kuntoutusyksikkö, jolla on AlterG painokevennetty kävelymatto.
Yksityiset yritykset palveluntuottajina
Kaikki Kelan palveluntuottajat ovat yksityisiä yrityksiä. 1980-luvun alussa kuntoutuksesta vastasi kaupungin terveysvirasto ja asia oli täysin päinvastoin. Asuin silloin Katajanokalla ja kävin yksityisessä fysioterapialaitoksessa, joka oli kävelymatkan päässä asunnoltani. Yksi kaunis päivä sain terveysvirastosta kirjeen, jonka mukaan minun piti siirtää fysioterapia Lauttasaareen julkisen palvelun kuntoutusyksikköön. Sehän oli täysin terveen järjen vastaista, sillä minun olisi pitänyt mennä Lauttasaareen taksilla, mikä olisi nostanut kuntoutuskuluja.
Onneksi minulla oli silloin mahdollisuus hakea päätökseen muutos lääninoikeudesta. Päätös oikaistiin yksinkertaisesti sillä perusteella, että minun tilanteessani oli järkevämpää käyttää palveluntuottajaa, joka oli kävelymatkan päässä asunnoltani.
Nykypäivänä kasvottoman byrokratian päätöksiin on vaikea hakea muutosta mistään, vaikka Kela ilmeisesti toimii omien asiantuntijoidensa linjauksia vastaan. Kela on 14.12.2017 antanut lausunnon ”asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettuun lakiluonnokseen”. Kohta 13 kysyy: ”Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpeita vastaavasti?”
Kela vastaa:
Pääosin ei. ….(perusteluja)… asiakkaan ei tulisi nähdä eri toimijoiden organisaatiorajoja, vaan hänen tulisi saada kokonaisvaltaista palvelua huolimatta siitä, missä organisaatiossa hän milloinkin asioi. …. eri toimijoiden resurssihaasteet sekä muut syyt ovat johtaneet siihen, että asiakkaiden riittävä ohjaus ja kokonaisvaltainen palvelu ei aina toteudu.
Sanotaan, että silloin kun jokin ei ole terveen järjen mukaista, on syytä tutkia rahan liikkeitä. Näyttää siltä, että yksityiset yritykset haluavat tehdä Kelasta oman rahasamponsa. Systeemiä rakennetaan rahan ehdoilla, ei siten, että keskiössä olisi asiakas ja palveluiden laadun turvaaminen.
Kuvittelisi, että palveluntuottaja olisi aina yksityinen tai julkinen yksikkö, jolla olisi parhaat resurssit ja joka sopisi parhaiten asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Tässä asiassa Kela kuitenkin toimii yhtä irrationaalisesti kuin yhteiskunta minun työllistämisessäni. Vaikka minulla on ylempi korkeakoulututkinto kiinan ja saksan kielen kääntämisessä, laki auktorisoiduista kääntäjistä käytännössä estää minua toimimasta vapaasti ammatissani. Jonkun tulkinnan mukaan kääntäjätutkinnostani puuttuu 6 opintopisteen käännöstieteen opinnot. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, missä puuttuvat opinnot voisin suorittaa saadakseni muodollisen pätevyyden. Niinpä minun olisi haettava hyväksyntä todistuskäännöksilleni auktorisoidulta kääntäjältä, joka ei välttämättä ole suorittanut varsinaista kääntäjäntutkintoa ollenkaan. Tämä on mahdollista vain hölmöläisten valtakunnassa.
Uskon kuitenkin, että Kela on vilpittömästi rakentamassa asiakaslähtöistä systeemiä terveydenhoito- ja sosiaalipalveluihin. Nyt kun kaikki on vielä levällään, eikä asioita ole vielä lyöty lukkoon, päättäjien (myös Kelan virkailijoiden) pitäisi kuunnella asiakaspalautteita ja sovitella palvelut tilanteisiin sopiviksi.
Kelalla olisi myös tärkeä tehtävä palveluiden läpinäkyvyyden kehittämisessä, mikä olisi hyvä ottaa huomioon sähköisiä tietojärjestelmiä rakennettaessa. Jokaisen palveluntuottajan profiilin pitäisi sisältää myös toimijan käytettävissä olevat resurssit. Itselleni on ollut ongelma, ettei missään ole tietoa fysioterapian palveluntuottajista, joilla olisi parhaat välineet vaikeavammaisten kuntoutukseen. Joillakin hammaslääkäreillä on hoitotuoli, johon liikuntavammaisen on vaikea siirtyä, vaikka olisi kolme avustajaa. Palveluiden läpinäkyvyyteen kuuluu myös se, että asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta tyytyväisyydestään palveluntuottajan toimintaan.
Lue myös:
Heidi Blomqvist: Soten valinnanvapaus rakennetaan Kelassa
Kela: Kela haluaa varmistaa valinnanvapauden yhdenvertaisuuden