Luovuus järjestäytyneessä, hierarkkisessa yhteiskunnassa

Tiedon hierarkia (Mandelbrotin joukko)

Tiedon hierarkia (Mandelbrotin joukko)

 

Samaan aikaan kun Black Lives Matter ja Antifa-aktivistit, anarkistit ja muut terroristit suuressa maailmassa aiheuttivat sekasortoa ja löivät säpäleiksi kaiken eteensä tulevan, minulla oli ilo viettää aikani sairaalassa, jossa yhteistyö on kehitetty huippuunsa. Sairaalaympäristö on hyvin hierarkkinen, jossa jokaisella toimijalla on oma, selkeä vastuualueensa. Ihaillessani lääkäreiden ja hoitajien yhteistyön toimivuutta, huomasin, kuinka erilainen sairaalakokemukseni oli 40 vuoden takaiseen verrattuna.

Asenteeni oli positiivinen ja tunsin, että kaikki toimivat auttaakseen minua. Selkeä hierarkia auttoi minua hahmottamaan osani kokonaisuudessa, mikä taas auttoi minua toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. 40-vuotta sitten sairaala, lääkärit ja hoitajat olivat minulle uhka ja olin jatkuvasti puolustuskannalla. Odotin päivittäin uutisia siitä, mitä kehossani kulloinkin oli vialla. Tämä negatiivinen perusvire muuttui tietysti positiiviseksi kun valitsin, miten asennoiduin negatiivisiin uutisiin. Kokemukseni olisi kuitenkin ollut miellyttävämpi, jos olisin alun alkaen nähnyt kaiken positiivisessa valossa.

Tämä tietoisuuden selkiytyminen muutti käsitystäni luovuudesta. Perinteisesti yhteiskunnassamme luovuus liitetään yksilöllisyyteen, eikä luovuudelle (tai yksilölle) aseteta mitään rajoja. Hierarkiaa ja asioiden lokerointia ei pidetä omaperäisenä ja luovuudelle ominaisena mielikuvituksellisuutena ja edistyksellisenä ratkaisuna. Ihminen, joka haluaa säilyttää yksilöllisyytensä ja vapautensa, on usein sitoutumiskammoinen oman tiensä kulkija, joka ei halua kuunnella toisten ohjeita, miten hänen tulisi olla ja elää.

Itse olen kuulunut tähän joukkoon etenkin vammautumiseni jälkeen, sillä tilanteeni on monessa suhteessa ollut täysin erilainen kuin muiden ihmisten, enkä ole halunnut etsiä toimintamalleja itseni ulkopuolelta. En ole myöskään halunnut kuulua perheeseen, jossa minulla olisi tietty rooli, joka noudattaa tiettyjä sovinnaisuussääntöjä ja jossa olisin muiden käskytettävänä. Olen halunnut säilyttää vapauteni tehdä omat johtopäätöset ja ratkaisut haasteissani.

Tiedon hierarkia

Sairaalaympäristö tiukkoine hierarkioineen ja toisaalla anarkistien ja terroristien hyökkäykset järjestäytynyttä tietoyhteiskuntaa vastaan sai minut näkemään yhteistyön merkityksen uudessa valossa. Hyökkäykset hierarkkisen tietoyhteiskunnan rakenteiden hajottamiseksi ovat silmissäni kuin Don Quihoten taistelu tuulimyllyjä vastaan, sillä hierarkia on tiedon ominaispiirre. Selkeimmin tämä on nähtävissä tietokoneen ja tietoverkkojen toiminnassa, jossa tiedostojen ja tietueiden täytyy yleensä olla selkeässä järjestyksessä toisiinsa nähden, jotta ohjelmat ja verkot toimivat moitteettomasti. Jokainen tietää, kuinka vaikeaa maallikon on löytää tietokoneesta tarvitsemaansa tiedostoa, jos tiedosto on vahingossa siirtynyt väärään kansioon tai kansioiden hierarkia on sekaisin.

Tiedon hierarkia näkyy myös kaupunkiarkkitehtuurissa. Arkkitehtuuri, elinympäristöjen rakenteet ja niihin liittyvät (tieto)järjestelmät ilmentävät ihmisen ajattelua ja aivojen toimintaa. Kukaan ei kyseenalaista tiedon hierarkiaa, sillä hierarkia auttaa meitä hahmottamaan kokonaisuuksia ja löytämään paikkamme suhteessa muihin. Tietoverkkoja ja Internetiä pidetään maailmanlaajuisesti eniten demokratiaa lisäävänä ja vahvistavana tekijänä.

Yhteiskunnallisen toiminnan hierarkiaa ei kuitenkaan sallittaisi, vaikka on selvää, että ihmisten täytyy toimia hierarkkisen tiedon ja logiikan sääntöjen mukaan. Kestävät toimintamallit vaativat tervettä järkeä, mikä edellyttää tietyssä määrin sisäisen olennon ohjausta. Länsimaiset demokratiat ovat rakentuneet kristinuskon pohjalle, joka korostaa sielun ja Pyhän Hengen (eli sisäisen navigaattorin eli sisäisen olennon eli intuition) merkitystä ihmisten keskinäisissä suhteissa. Sisäinen navigaattori johdattaa meidät totuuteen eli elämän lähteelle.

Luovuus järjestäytyneessä, hierarkkisessa ympäristössä

Luovuus liitetään korostetusti yksilöllisyyteen ja vapauteen, mutta teatterit, oopperat, musiikkitalot, opinahjot ja muut kulttuuri-instituutiot ovat sairaalojen kaltaisia yksikköjä, joissa on tiukka hierarkia. Jokaisella on selkeä vastuualueensa. Niiden menestys riippuu siitä, kuinka hyvin yksittäiset toimijat toimivat yhteistyössä ja hoitavat velvoitteensa. Tiukka hierarkia ei ole välttämättä vapautta ja luovuutta rajoittava tekijä. Luovuutta on myös kyky toimia yhteistyössä rajoista huolimatta ja yhteistyössä tuotettu produktio on verrattomasti suurempi kuin yksilöiden oma anti.

Hauska tapa kehittää monitasoista, luovaa ajattelua on perehtyä jonkin kuvankäsittelyohjelman (esim. Gimp) toimintaan, jossa erilaisilla siveltimillä, tasoilla ja työkaluilla luodaan kuviin tietynlaisia efektejä. Eri tasot itsessään saattavat näyttää satunnaisilta töherryksiltä, mutta yksittäisillä osilla on oma syvyytensä kokonaiskuvassa.

Järjestäytynyt yhteiskunta

Kun ihmiset lyövät viisaat (luovat) päänsä yhteen, syntyy usein taianomaisia tapahtumia. Tai sitten ei. Joskus joudumme todistamaan anarkistien ja terroristien aiheuttamaa sekasortoa, sillä maailmassa on yhä paljon ihmisiä, jotka pitävät anarkiaa parempana kuin autoritaarista johtamismallia.

Länsimaissa ei ole nähty puhdasta anarkiaa kuin TV-uutisissa sotatoimialueilla. Anarkia on mielivaltaa, mitä kukaan, joka tiedostaa vastuunsa omasta, perheensä ja yhteisönsä hyvinvoinnista ei halua. Autoritaarinen johtamismalli on parhaimmillaan sivistynyttä diktatuuria, jossa johtavassa asemassa olevat pitävät huolen siitä, että kaikki voivat toimia yhteisössään parhaalla mahdollisella tavalla, toisin sanoen voivat tuoda esiin parhaita puolia itsestään.

Kun olin nuori koulussa opetettiin, että yhteiskunnan pienin yksikkö on perhe. Tämän ajatuksen perusta on todennäköisesti se, että yhteiskuntatutkimuksen keskiössä kaikilla tasoilla ovat sosiaaliset suhteet, esim. yksilön suhde muihin ihmisiin. Kaiken toiminnan oletetaan lähtökohtaisesti suuntautuvan yksilön ulkopuolelle.

Tämä näkemys ei ota ollenkaan huomioon, että yksilöillä on kaksi puolta: Ego, joka ilmentää aineellista olemusta ja sisäinen olento (sisäinen navigaattori, intuitio), joka edustaa ei-aineellista maailmaa. Yksilön ja yhteiskunnallisen elämän kannalta on hyvin tärkeää, millainen suhde yksilöillä on itseensä eli sisäiseen olentoonsa. Ratkaisevaa kaikessa on se, onko yksilön ohjaimissa sisäinen olento vai joku muu.

Voimme vaikuttaa vain omaan oloomme ja tunteisiimme. Sanotaan, että evoluutio on ”ohjelmoinut” ihmisen keskittämään huomionsa negatiivisiin asioihin. Evoluutio lähtee yksilöstä ja jokaisella yksilöllä on itse valta ohjelmoida, miten henkilökohtaisesti reagoi negatiivisiin uutisiin. Se ei ole evoluution määrämä ”kohtalo”.

 

Lue myös:

Hyvinvointia sisäisen olennon ohjauksessa
Totuuden jälkeinen aika – Mitä tiedolle on tapahtunut ?
Ihmisten on aika ottaa vastuu teoistaan
Hitler ja kansallissosialistinen Saksa
Sivistyneestä diktatuurista ratkaisu maahanmuuton ongelmiin
Kansallisvaltiot EU:n vahvuus
Kommunismi, kapitalismi ja Jew World Order

Videot:

Abraham Hicks: It Is 100% This Easy (Use Your EMOTIONS To Fill In The Grid)
Abraham Hicks: You Are Being Shown the Way
Abraham Hicks: Anything Is Possible For You

Add Light or Shine to Anything in GIMP
Create Glowing Neon Text with GIMP

 

5-4-3-2-1-Share
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!