Alan Greenspanin vankka usko kapitalistiseen markkinatalouteen perustuu hänen käsitykseensä ihmisestä rationaalisena olentona. Kapitalistisen markkinatalouden ja vapaan kilpailun ydinajatus sisältyy käsitteeseen homo economicus.

Ihminen on rationaalinen olento ja kun homo economicus tekee rationaalisia valintoja omista lähtökohdistaan käsin talous kehittyy suotuisasti. Teoriassa.

Talouskriisit johtuvat Greenspanin näkemyksen mukaan siitä, että homo economicus on taipuvainen irrationaalisuuteen kokiessaan pelkoa tai sokaistuessaan liiallisessa euforiassa ja tukahduttaessaan järjen äänen. Tämä homo economicuksen pimeä puoli johtuu Greenspanin mukaan rationaalisen, taloudellisen ihmisen eläimellisestä perimästä (animal spirit).

Latinalaisen sanan sapiens merkitys on viisas. Viisas ihminen, sosiaalinen eläin. Mutta onko ihminen – homo sapiens tai homo economicus – viisas?

Ihmisillä on vapaa tahto. He voivat olla sosiaalisia tai epäsosiaalisia aivan oman mielensä mukaan. Kun vapaa markkinatalous nimenomaisesti korostaa vapaata valintaa ja vapaata kilpailua käy ilmeiseksi, että homo economicus ei välttämättä ole jumalallinen olento, joka pyrkii korkeampiin, hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin.

Pikemminkin homo economicus saattaa olla täysin oman egonsa (animal spirit) vietävissä.

Greenspanin ajatuksissa rationaalisesti toimiva homo economicus tekee lähtökohtaisesti hyviä valintoja. Rationaalinen on kuitenkin suhteellinen käsite.

Rationaalinen suhteessa mihin?

Ihminen saattaa toimia lyhyen aikavälin tavoitteittensa näkökulmasta rationaalisesti, mutta pitkän tähtäimen tavoitteita ajatellen irrationaalisesti.

Tätä kuvaa hyvin tositapahtumiin perustuva elokuva miljonääriveljeksistä (Kirotut veljekset, The Two Mr.Kissels, 2008), jotka lyhytnäköisillä valinnoillaan kaivavat jatkuvasti maata jalkojensa alta ja joita loistelias elämä ja rikkaudet eivät lopulta pysty pelastamaan, vaikka he toimivatkin tietyssä mielessä rationaalisesti.

Siinä missä viisas ihminen – homo sapiens – sanoo, että muiden hyvinvointi on avain omaan hyvinvointiini, homo economicus sanoo, että [highlight type=”light”]minun[/highlight] vaurauteni on avain muiden hyvinvointiin.

Oma toimintani on enemmän tai vähemmän irrationaalista. Minulla on käytännössä ollut perustulo siitä lähtien kuin sairastuin. Valtio on maksanut tililleni joka kuukausi tiettynä päivänä summan rahaa perustarpeitteni kattamiseksi. Summa ei ole ollut suuren suuri, mutta sen arvo on ollut mittaamaton.

Arvo ei ole ollut siinä, että saan ostettua rahalla enemmän tai vähemmän tarpeettomia tavaroita. Arvo sisältyy siihen, että olen voinut keskittyä itseni etsimiseen ja pitkän tähtäimen suunnitelmien tekemiseen.

Minun ei ole tarvinnut hajottaa energiaani jokapäiväisen leivän etsimiseen tai byrokraattien vakuuttelemiseen siitä, että tarpeeni ovat olemassaoloni kannalta tärkeitä. Olen voinut keskittyä henkisen kasvuni ja luovien voimien edistämiseen.

Sanotaan, että jos kaikilla ihmisillä olisi perustulo he varmasti jäisivät nauttimaan ilmaisista lounaista, eivätkä tekisi mitään yhteisen hyvinvoinnin eteen. Uskon kuitenkin, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan kaltaisiani sosiaalisia eläimiä, joilla on tarve kuulua joukkoon, saada kokea olevansa luotettava ja arvostettu ja tehdä jotakin hyödyllistä yhteisten asioiden edistämiseksi.

Ollakseni aivan rehellinen vammautumiseni alkuvaiheessa oli vaihe, jolloin vain nautin olostani ja olin kiitollinen, että minun ei tarvinnut evääni räväyttää taloudellisen tuen saamiseksi.

Se aika oli parhaimpia vaiheita elämässäni.

Muistan illan kun kävelin Helsingin katuja kyynärsauvaani tukien. Olin palaamassa kotiin iltakoulusta, jossa kertasin lukiokurssejani. Oli myöhäinen syksy ja taivas oli pimeä. Saavuin avaraan risteykseen ja nuuhkin sametinpehmeää ilmaa. Katuvalot näyttivät jalokiviltä pimeydessä.

Kyselin itseltäni syvää kiitollisuutta tuntien, miten ihmeessä elämä oli minulle niin hyvä.

Reaalimaailma palautti minut äkkiä maan pinnalle kun kompastuin kengännauhoihini.

Istuin keskellä ajorataa, huvittuneena ohi ajavia autoja katsellen. Joku tuli juoksujalkaa luokseni, veti minut kuin räsynuken tien laitaan ja auttoi minut seisomaan.

Kaikki oli niinkuin pitikin.

Videot:

Welcome to the Future: Resource Based Economy

Fora.tv: Alan Greenspan (The Map and the Territory)