Torstaina 25.1.2018 näkemässämme presidenttitentissä ”vastuulliset” päättäjämme puhuivat jälleen kerran paheksuen Kiinan ihmisoikeuksien loukkauksista. Odotin samaan syssyyn heidän osoittavan huoltaan demokratiakehityksestä Venäjällä, mutta tällä kertaa se huoli oli turha. Sen sijaan koko presidenttiehdokasklaani hyökkäsi Laura Huhtasaarta vastaan, joka esitteli terveen järjen mukaisia kantojaan hallitsemattomaan maahanmuuttoon ja miten se rapauttaa maamme demokratiaa. Tuula Haatainen, joka vaalimainoksissaan korostaa sitä, että hänen Suomessaan jokainen voi tuntea olevansa tarpeellinen, keskeytti Lauran puheen huutamalla suorastaan hysteerisesti päälle: ”Tähän pitää puuttua, tätä minä en voi hyväksyä!”

Hän jatkoi puhettaan kertomalla, että asuu itse alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia (Tammisalo). Hänen mielestään on edesvastuutonta esittää maahanmuuttajat terroristeina ja integraatiokyvyttöminä, varjoyhteiskuntia luovina tulokkaina. Tammisalo on pieni saari Itä-Helsingin kupeessa, joka on vauraiden ihmisten pientaloalue, ollut sitä jo 1800-luvulta lähtien. Tuula Haataisen väite, että hän asuu alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia on samassa sarjassa kuin Kaivopuistossa asuvan väite, että hän asuu maahanmuuttajien alueella. Se osoittaa, että presidenttiehdokkaat eivät näe metsää puilta.

Vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja maassamme asuneita, erinomaisesti integroituneita maahanmuuttajia ei voi verrata paperittomiin turvapaikanhakijoihin, jotka eivät kunnioita länsimaisia arvoja. On hullua puhua ”syrjäytymisestä” silloin, kun ihmisen korkein päämäärä on tappaa Allahin nimessä niin monta vääräuskoista kuin mahdollista ja mahdollisesti kuolla marttyyrina taistelussa vääräuskoisia vastaan. Tai vähintään pitää yllä perheensä kunniaa tappamalla ”liian maallistuneet” perheenjäsenet.

Asioita ei pidä paisutella, mutta ongelmien kieltäminen on vielä pahempi asia. Ketään ei auta se, että panemme kätemme ristiin ja toivomme parasta. Kuitenkin liian monet päättäjät ovat langenneet humanitaarisuuden ansaan. He eivät tiedosta, että kumartamalla vieraille he tulevat pyllistäneeksi kotiväelle. Maailmaa syleilevillä asenteillaan he vaarantavat demokratiakehityksen kotimaassa. Tästä on tullut Euroopan Unionin yleinen toimintatapa.

Saksalainen vaihtoehtoinen uutissivusto ”Die Unbestechlichen” on tehnyt haastattelun EUn systemaattisesta sensuurista. Haastateltava on entinen Berliinissä toimivan Facebook-sensuurikeskuksen työntekijä Melanie. Aluksi sensuurikeskus aloitti vihapuhemoderoinnin, jota Melanie piti harmittomana keskustelupalstojen siistimisenä, jossa törkyviestit poistettiin. Sitten kuvioon tuli algoritmit, joiden avulla viestit suodatettiin ja bannattiin. Samalla laadittiin mustia-listoja ei-toivotuista sivustoista, joilla arvosteltiin maan hallitusta, Euroopan Unionia tai maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien tekemät rikokset ja niiden arvostelu hyssyteltiin piiloon. Etenkin Saksan liittopäivävaalien alla sensuurikeskus teki kaikkensa, ettei kansallismielinen AfD-puolue (Vaihtoehto Saksalle) saanut nostettua kannatustaan, eivätkä ”natsit” päässeet valtaan.

Tämä osoittaa, että valtaapitävät ovat antaneet pelolle vallan. He pelkäävät niin paljon fasismin,kansallismielisyyden nousua, että ovat tarttuneet itse ei-demokraattisiin, totalitaarisiin keinoihin estääkseen sen. On surkuhupaisaa, että he liittävät tähän itse rakentamaansa mörköön, populismiin ja kansallismielisyyteen, kansalaistoiminnan ja sananvapauden ym. rajoittamisen. Kuitenkin Facebook-sensuuri sekä kritiikin ja tosiasioiden julkituomisen estäminen osoittaa, että päättäjät harjoittavat itse juuri näitä asioita.

Populismista on tullut haukkumasana ja kansallismielisyys saattaa viedä sinut mustalle listalle, jonka seurauksena et ansaitse tulla kuulluksi. Kansallismielisyys ei kuitenkaan sulje pois kansainvälistä yhteistyötä, eikä rajavalvonta tarkoita rajojen sulkemista. Maahanmuuttokriittisyys ei ole sama asia kuin maahanmuuttovastaisuus eikä EU:sta eroaminen tarkoita yhteistyön lopettamista Euroopan valtioiden kanssa.

Kun puhutaan maahanmuuttopolitiikasta ja ”taakanjaosta” päättäjät yleensä vetoavat kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat meitä pitämään rajamme auki ja toimimaan maailman sosiaalitoimistona. Eräässä vaalipaneelissa Paavo Väyrynen kuitenkin korosti sitä, että suomi on myös ratifioinut YK:n sopimuksen, joka velvoittaa kansallisvaltioita köyhyyden poistoon omassa maassaan ja noudattamaan kestävän yhteiskuntakehityksen periaatteita omassa maassaan.

Näitä tavoitteita myös Euroopan Unioni tuntui edistävän vielä 1990-luvulla. EU:lla oli mm. vammaisten toimintaohjelma, ohjelma köyhyyden poistamiseksi ja ikäihmisten toimintaohjelma. Subsidiariteettiperiaatteen mukaan päätökset piti tehdä mahdollisimman lähellä kansaa ja EU:n tehtävänä oli toimia koordinoijana, kansallisvaltioiden yhteistyöelimenä.

Mutta jo 1990-luvulla EU:ssa oli kova kapitalistinen klikki, jonka mielestä EU oli pelkästään taloudellinen projekti, eikä EU:n pitänyt sisällyttää toimintaansa mitään sosiaalista ulottuvuutta. Sen mielestä köyhyysohjelmat ja muut sosiaalipuolen toimintaohjelmat piti lopettaa. Todennäköisesti tämä kapitalistinen klikki on saanut EU:n ohjaukseensa. Uskon kuitenkin, että EU:ssa on myös voimia, jotka haluavat lisätä Unionin kansanvaltaisuutta.

Meillä sanotaan, että ”Kyllä kansa tietää!” kun halutaan korostaa kansan valtaa. Valitettavasti tosiasia on kuitenkin täysin päinvastainen: Kansa ei tiedä hölkäsen pöläystä siitä, mitä kulisseissa tapahtuu. Eikä varsinkaan silloin, kun asioista ei puhuta. Amerikassa asuva syyrialaistaustainen psykologi ja islamkriitikko Wafa Sultan sanoo, että pahin vankila on sellainen, jossa ihminen kuvittelee olevansa vapaa, mutta elää tosiasiassa täysin muiden sanelemilla ehdoilla. Tämä ei päde ainoastaan Islamissa, vaan myös länsimaisissa demokratioissa. Ihmiset kuvittelevat olevansa vapaita, mutta ovat tosiasiassa pienen päättävän eliitin liekanarussa noidankehässä pyörien, toteuttaen omaa kurjuuttaan.

Mutta kyllä kansa tietää. Tämä sanonta viittaa pikemminkin kansan tuntoihin. Kansalaiset, joiden ainoa liikkeellepaneva motiivi on oman perheen ja lähimmäisten hyvinvoinnin turvaaminen, käyttävät tervettä järkeä. Uskon, että yhä useampi herää todellisuuteen ja vapauttaa itsensä vahingollisista sidonnaisuuksista sisäistä navigaatiotaan seuraten. Vitonen siitä.

 

Videot:

[icon_font type=”caret-right” color=”red”] Saksan FB-sensuuritoimiston työntekijän haastattelu (suomenkielinen tekstitys)

[icon_font type=”caret-right” color=”red”] Taikaluukku: EU-Diktatuuri